Hassua, että tuollainen tuli kaiverrettua käteen. Pelkäsin tänään loppua ja itseäni. Milloikohan pääsen pois? En tosiaan osaa sanoa. Pitkästä aikaa mitään tänne. Lähinnä purkautunut lj:hin. Mutta ei sinnekään kaikkea voi sanoa, kun sitä ihmiset oikeasti lukevat. Toisin kuin tätä, mutta ei se haittaa. Siitä asiasta mä en ole katkera. Toisin kuin kaikesta muusta.

Tahdon aina olla ensimmäinen, mutta päädyn viimeiseksi tai keskikertaiseksi. Aina katkeruus ottaa vallan, vaikka mä en yleensä edes anna kaikkeani. Oikeasti. Mä ajattelen olevani ylempiarvoinen kuin muut. Mä tiedän sen, mutta mä kiistän sen. Että en mä oikeasti ole sellainen. Itseään ei ole helppo muuttaa. Ainakaan mä en ole onnistunut siinä vielä. kään.

Mun on pakko lähteä. Jossain vaiheessa. Mä tiedän sen, tää ei tosiaan ole mun paikkani. Mun tekisi mieli kaivertaa toi uudestaan. Uudestaan, että mä muistan olevani yksi alle keskiverron oleva luuseri. Vitun idiootti.